• ILMAINEN TOIMITUS AINA YLI 60 € TILAUKSILLE
Ostoskorissa ei ole tuotteita.

Viikko 25 luurista

Viime viikko ei esteettisesti ollut kyllä se kaunein, mutta hyvän mielen -juttuja mahtui siihen sitäkin enemmän. Ja mikäs sitä mieltä paremmin piristää kuin ihanat ihmiset ympärillä.

Kuva 1 Tämä kuva olisi kuullut oikeastaan jo viime viikkokoosteeseen, mutta minulta oli mennyt arkistoinnit hieman sekaisin. En malttanut kuitenkin olla lisäämättä tätä söpöläistä tähän viikkokoosteeseen. Rakas (juuri kuusi vuotta täyttänyt) pikkusiskoni on hieman oppinut jo lukemaan sekä kirjoittamaan, ja innoissaan haluaa kokeilla taitojaan koko ajan. Toissa viikolla yhteisellä mökkireissulla minun tietokoneen tai kahvikupin viereen oli aina tuon tuostakin ilmaantunut pieniä viestejä häneltä. Voi pientä suloisuutta, sydän suli näihin sen viesteihin. Ps. Mieheni työkoneen näppäimistölle oli ilmaantunut lappu, jos luki mukava 😀

Kuva 2 Toinen pieni, ihana piristäjä on siskon poikani, joka aina yllättää videopuheluillaan. Vajaan 500 kilometrin välimatka on harventanut aika lailla kyläilyä, joten nämä videopuhelut ovat mainioita ikävän lievittäjiä.  Voiko päiväunilta herätä enää yhtään mukavammin?

Kuvat 3 & 4 Tiistai sai mainion käänteen kun päätimme ystäväni kanssa kulkeutua keskustaan ja nauttia illasta Suomipopin järjestämässä konsertissa. Hyvin nopeasti tuli lavan edustalla turhan ahdasta, mutta kyllä vain ystävien näkeminen ja viereisessä puistossa vietetyt tunnit ja käydyt keskustelut korvasivat sen satasella.

Kuva 1 Häädieetti, nyt se on oikeasti täällä. Olen puhunut kiristelystä jo aivan liikaa ja tehnyt aivan liian vähän sen eteen töitä. Eihän tässä ole enää hirveästi aikaa, mutta jospa edes hieman turvotus laskisi. Liikkunut kyllä olen, mutta ruokavalio koki melkoisen remontin. Pientä keskustelua tämä minun kasvisruokaintoilu on täällä kotona herättänyt, mutta toistaiseksi molemmat suostuvat vielä syömään samaa ruokaa. Kuvassa viime viikon ruokalistalta ehdottomasti ykköseksi rankattu uusi tuttavuus, linssi-kasviskeitto.

Kuva 2 Ehdottomasti se hetki, jolloin hermojani testattiin koviten. Veljeni vei meidät pienelle golf-oppitunnille ja voin sanoa, että golfkärpänen ei päässyt ainakaan minua puraisemaan. Sitä mukaan kun nurmikkoon alkoi ilmestyä syviä kuoppia lyöntiyritykseni seurauksena, alkoi minun turhautumiseni kasvaa sietämättömäksi.

Kuva 3 Kävimme sunnuntaina verestelemässä muistoja ja katsomassa pesäpalloa Hyvinkäällä. Vastassa oli tietenkin vanha tuttu “kotijoukkue” Raahesta, PattU. Enpäs muistanutkaan kuinka hauska laji seurattavaksi tuo pesäpallo on. Ja olipas hauska sattuma kun erä tauolla kenttä täyttyi tutuista kasvoista; muun muassa VilleGalle, Antti Tuisku ja Erin kävivät esittelemässä lyöntitaitojaan. PS. Onko vastustajan lyödessä “kuoleeeeeee” -huuto yleisöltä tätänykyä kielletty? Odotin innoissani kuulevani sen mölinän pitkästä aikaa, mutta sitä ei kuulunutkaan.

Kuva 4 Tämä ei niin kaunis kuva kätkee mitä kauneimman ajatuksen taakseen. Launtai-iltana hieman ennen yhdeksää ovikellon soidessa katsoimme mieheni kanssa hämmästyneinä toisiimme. Kuka ihme siellä voi olla? Alaovikinhan on jo lukossa… Oven takana oli naapurimme, joka toi meille vaaaltavan palan kakkua. Miten kaunis ja ajattelevainen teko. Niin, se siitä häädieetistä sitten……

 

xoxo Jenni

Ps. Tämä viikkokooste -rutiini on lähtenyt hienosti käyntiin. Kaksi kolmesta on ollut myöhässä. Puolustuspuheeksi kerron, että minulla oli tämä jo eilen valmiina, mutta olin niin vihainen tapeltuani viisi tuntia Facebook business managerin kanssa, että minulla teki vain mieli heittää läppäri alas parvekkeelta. Kun aloin jo itkua tihertämään, tuli mieheni onneksi väliin ja löi kannen kiinni sekä komensi ulos. Tunti Paloheinän portaikossa (eli noin 15 x 254 porrasta) auttoi unohtamaan kiukuttelevat ohjelmat.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.